💐🌌💜

Kosminen kuvitelma - 33cm x 41cm, akryylimaalit kanvasille, 2019

Tykkään aina maalata, kristalleja, kukkia ja avaruutta. Miksi ei siis kaikkia näitä keskenään. Saman tyylisiä/henkisiä olen tehnyt muulloinkin. Nämä kaksi tuli nyt ainakin mieleen, jotka löytyy täältä blogista: CLICK! CLICK!. Kuten asiaan kuuluu, en ole muistanut ottaa kaikista mun tekemistä töistä edes kuvia, saati näyttää niitä netissä.

Tää taitaa olla yksi mun lemppari omista tauluista. Mulla on aika harvassa omat teokset joista vielä tykkään. En tiedä miksi en ole ottanut siitä aiemmin kuvaa ja postannut sitä minnekkään. Varmaan ihan vaan just siksi, kun sillä ei ole ollut mitään paikkaa missään (niinkuin ei suurimmalla osalla mun töistä ole jotka olen itsellä pitänyt). Maalasin tämän 2019, jolloin suurinosa mun tauluista on tosiaan syntynyt. 2019 ja 2020 alkuvuosi on tähän menessä ollut mun tuotteliainta aikaa ja silloin luulin, että siitä käynnistyisi oikein kunnolla jotain... joku sellanen ns vakavissaan oman taiteen tekeminen fanart piirtelyn sijaan. No eipä käynnistynyt, kun 2020 oli sitten lopulta mun elämäni hirveintä aikaa. Sitä seurasi muutto kaksi kertaa ja kaikki mun tavarat on olleet siellä sun täällä. Taiteen tekemisille on edelleenkin vähän tilaa, mutta mun välineillä on nyt joku vakituinen paikka ja taulujakin on helpompi/turvallisempi säilyttää. Oon nyt yrittänyt siis parhaani käynnistää uudestaan tuotteliaampaa taiteilua. Se on ollut aika saakelin nihkeetä terveys syistä. Työhuone omassa kodissa tekisi hyvää. Sellasta tuskin tulee mulla olemaan moneen vuoteen... jos koskaan.

Tällä hetkellä toi taulu majailee mun tietokoneen yläpuolella kahden muun mun taulun kanssa. Niiden olisi tarkoitus tosta siirtyä joskus makkarissa sängynpäädyn yläpuolelle. Sitten hyllyyn tulee tilaa muille jutuille. Mulla on niin paljon kaikkea mahdollista tilpehööriä, että koko hylly varmaan tulee ihan järkyttävän täyteen. Nyt en ole siihen paljoa laittanut, kun olen halunnut että taulut kuitenkin näkyy osittain.

Oikealta vasemmalle: 

Unikkojen unelmaa - 30,5cm x 40,5cm, akryylimaalit kanvasille, 2019

Kuvotus - A3, akryylimaalit pahville, 2019

Kosminen kuvitelma - 33cm x 41cm, akryylimaalit kanvasille, 2019

En ole näyttänyt aiemmin myöskään noita kahta muuta taulua täällä blogissa. Instagrammissa olen ehkä jotain vilauttanut. En ole nyt ihan varma. Mun taide insta on @saararoineart ja mun muu instagram on @saastapallo. Yritän jossain vaiheessa ottaa paremmat kuvat noista ja näyttää ne.

Sain viime talvena kehystettyä tuon keskimmäisen taulun. Se oli mun synttärilahjatoive. Äiti ja täti maksoi kehystämisen. Iso kiitos siitä! 💕 Mulle merkitsee aina tosi paljon, kun saan jonkun mun työn kehystettyä. Suurinosa mun tauluista/taiteesta on aina ilman kehyksiä. Ellei ne ole paperille tehtyjä töitä, jotka olen itse laittanut joihinkin kaupasta saataviin halpoihin kehyksiin. Ei sillä, että asialla niin väliä olisi... mutta kyllä tuntuu hyvältä, kun saa viedä oman työn kunnon kehystämöön ja valita kehykset siellä monista vaihtoehdoista jne. Eikä kaikkia töitä tarvitse kehystää. Kaikkien ei todellakaan kuulu edes päätyä seinälle! Säilytän massiivista määrää omaa taidetta kansioissa. Ison osan tauluista on ottanut luonnollisesti vastaan äiti ja täti. Ne on niillä sitten näytillä. Täti varsinkin on kehystänyt monta mun töistä. Niillä on joitakin mun todella vanhoja juttuja esillä. Tyyliin 2005 tehtyjä. Itse olen saanut kehystettyä vain kolme mun tauluista. Raha ei tuntuisi ikinä riittävän tälläseen. Kaksi kehystin äitiä varten. Eli mulla on tasan toi yksi sitten itsellä. Noooh... pitää taas pyytää synttärilahjaksi, että joku taulu saa kehykset 😂

Tämä pöllö näkee sinut

 
Yön näkijä - 30cm x 40cm, akryylimaalit kanvasille, 2023

Uskomatonta. Maalasin jotain aivan uutta ja sain sen tämän vuoden sisällä valmiiksi. Lupasin nyt itselleni, etten alota enää mitään uusia projekteja, ennekuin kaikki vanhat taulut on valmiita. Keskeneräisiä on jäljellä neljä. Vanhin niistä on alotettu jo 2019. Sain kaksi muutakin tehtyä justiinsa, mutten paljasta niitä nyt vielä tässä.

Tykkään hirveesti maalata ja piirtää pöllöjä. Kuten oon jo aiemmin tokaissut, ne on mulle tosi mystisiä ja kauniita. Mietin myös aina Twin Peaks:siä kun taiteilen pöllöjä. Pöllöt eivät ole sitä miltä näyttävät... Yritin saada tähänkin semmosta jotain jännyyttä. Halusin, että noi silmät ois vähän oudot ja niinkuin niistä heijastuis valo. En tiiä mitä noi pallerot on...  Valo pilkkuja? Pölypalleroita? Tulikärpäsiä? Henkiolentoja? Ehkä se on vaan joku semmonen bokeh efekti.

Tässä on linkit mun muihin pöllö teoksiin täällä blogissa:

CLICK!

CLICK!

CLICK!

Blogin tulevaisuus

Alotin tän blogin kirjottamisen 2016. Ensimmäinen postaus syntyi 15.6.2016. Tämä on itseasiassa nyt 300 merkintä jonka olen tänne kirjoittanut. Jippii 😐🎉 Niistä 300 merkinnästä julkisia on nyt 209 ja arkistoituja 91. Luonnoksia ei enää ole. Kommentteja olen saanut bloggerin mukaan 248. Mietin vaan onko siinä mukana myös mun omat vastaukset? Oon käyttänyt tätä blogia milloin mihinkin mun tarpeisiin ja se on palvellut mua hyvin.

Oon nyt jonkun aikaa jo käyny läpi sellasta vaihetta jossa vetäydyn enemmän... mutta mulla on samaan aikaa edelleenkin tarve purkaa itseäni ja jakaa asioita. Se tuntuu kuitenkin jotenkin vastenmieliseltä. En tiiä. Tää on hyvin ristiriitainen juttu nyt mulle. Ehkä siksi, etten luota enää ihmisiin... tai siksi, etten jotenkin kuitenkaan näe enää mitään pointtia jakaa montakaan asiaa mun henkilökohtaisesta elämästä, tai tunteista. Varsinkaan mun rehellisistä tunteista ja ajatuksista. Olen siis miettinyt mitä haluan tälle blogille tehdä. Mihin tätä enää käytän ja mitä tänne jaan.

Päätin ensimmäiseksi arkistoida vanhoja merkintöjä. Sellaisia missä käsittelen mun tunteita, ajatuksia, mielipiteitä ja vaikeita elämän kuvioita. En halua enää jättää näkyviin montakaan asiaa mun ns. entisestä elämästä. Ne ei enää tuota mulle iloa, tai kerro sellasta tarinaa musta itsestäni, jonka tahtoisin jakaa. Haluun vaan mennä eteenpäin ja jättää asiat taakse.

Mitä sitten tänne enää laittaisin? Enimmäkseen haluaisin kai näyttää mun taidetta. Se tuntuisi olevan niitä harvoja asioita mussa itsessäni joista edelleenkin välitän. Mulla on kuitenkin tällä hetkellä hyvin huono olla monella tapaa... joten saan aikaiseksi hyvin vähän. Ei ole paljoa mitä siis näyttää. Siitä huolimatta en halua kuitenkaan "langeta" purkamaan itseäni tänne jollain muulla tapaa. Oon mielummin kai sitten hiljaa. Pyrin jotenkin luomaan jotain visuaalista.

Kuulumisia saatan jakaa jos teen jotain omasta mielestä mukavaa... jos siis jaksan ja se ei tunnu massiiviselta projeltilta. Kävin Japanissa vuoden alussa. Vietin siellä avopuolison Mikon kanssa 3 kuukautta. Oli paras ja ihanin matka jolla olen koskaan ollut. Siitä kertominen on kuitenkin tällä hetkellä ihan liikaa mulle. Kynnys on nyt liian korkea. Kuvia tuli otettua tuhansia ja niiden läpikäyminen tuntuu liian työläältä. Vaikka kuvien katselu itsessään on ihanaa, kun niistä näkyy mitä tuli tehtyä ja kuinka paljon nautin kaikesta. Tulen super iloiseksi ja kiitolliseksi kun muistelen reissua. Ehkä sitten joskus... ehkä ei. Reissua varjostaa myös mun fyysinen ja henkinen vointi. Se kun aina rajoittaa mun tekemisiä.

No ja mun terveydestä puhuminen täällä. Kuten mun monesta aikasemmasta merkinnästä on käynyt ilmi: oon ikäväkyllä monella tapaa kroonisesti sairas. Kärsin jatkuvista kivuista jne. Oon puhunut ja kertonut asioista paljon. Niin paljon, että siitä itsestäänkin on lopulta tullut taakka. En pysty enää elämään uudestaan mun sairaushistoriaa. Siihen liittyy jo liikaa traumoja, eikä niiden kohtaaminen auta mua. Jätän asian tähän. Mun taiteessa kyllä silti näkyy mun moninainen sairastaminen ja voin sitä kautta jotain asiaan liittyvää jakaa lyhyesti.

Eli... pyrin tulevaisuudessa jakamaan tänne lähinnä mun taidetta. Toivottavasti saan sitä vaan tehtyä. Mulla on tällä hetkellä monta maalausta kesken ja vaikeuksia saada niitä valmiiksi. Alotan aina jotain uutta hetkellisestä inspirastiosta... mutta se lopahtaa hyvin nopeasti. Jotkut maalaukset olen alottanut jo monta vuotta sitten... Toivottavasti jonkun edes saisin valmiiksi.