Naisen osa - A3, akryylimaalit kanvasille, 2019
Oon tosiaan sairastanut endometrioosia 2017 alkuvuodesta lähtien. Mahdollisesti mulla on toki ollut se jo aikaisemmin, mutta alkoi oireilemaan silloin ja diagnoosin sain tähystysleikkauksessa 2018. Olen aiheesta kertonut tänne blogiin monia kertoja ja sille löytyy oma tägikin jos kiinnostaa.
Endometrioosi on kohdun limakalvon sirottumatauti jossa muualle kehoon kasvaa etäpesäkkeitä, jotka aiheuttavat kipua ja kroonisen tulehdustilan (jatkuvaa sisäistäverenvuotoa siellä missä pesäkkeitä on jne.) Endometrioosiin ei ole parantavia hoitoja ja usein siihen kokeiltavat hormoonihoidot ja kipulääkitykset ovat tehottomia. Jokaisella naisella tauti oireilee mahdollisesti eritavalla. Itselläni sairaus on ollut erittäin hankala ja aiheuttanut valtavia kipuja ja invalidisoinut vuosiksi. Usein kuulee, että endometrioosi ei ole tappava sairaus. Se voi kuitenkin levitä esimerkiksi aivokalvolle, keuhkoihin ja syvään hermostokudokseen. Tämä ei ole ilmeisesti yleistä, mutta toisaalta sairaus on hyvin vajaasti tutkittu, ymmärretty ja erittäin vähätelty. Kuolleisuudesta sairauteen liittyen ei tiedetä mitään, vaikka se niin monella naisella on ja jää usein diagnosoimatta. Meille kun opetetaan, että kovat kuukautiskivut ovat esimerkiksi normaaleja, vaikka se on merkki endometrioosista jne.
En rupee tähän enempää sivistämään niitä, jotka ei tiedä millaisesta sairaudesta on kyse. Google kertonee teille sen. Sanonpa vaan, että joka kymmenennellä naisella on endometrioosi, joten asiasta tietäminen voisi olla kohdallaan? Myöskin koska se on vähätelty naistensairaus. Mitäs me hupsut hupakot muka tiedettäisiin.
Yläpää vai alapää - A5, akryylimaalit kanvasille, 2019
Pillu, pillu, pillu. Puhu vaan kokoajan sun sairauksista, jotka liittyy sun pilluun. Kerro yhä uudestaan uusille lääkäreille ja hoitajille sun kaikki oireet ja vuosia jatkuneet sairastelut. Muista sun koko sairashistoria 16 vuotiaasta asti. Tyydy sun osaan ja arvosteluun. Selittele ja puolustele loputtomiin. Häpeilyyn sulla ei ole varaa, tai yksityisyyteen. Sä oot enää vaan yksi vitun iso pillu.
Oon tehnyt mun tähän sairauteen ja muihin liittyen (oon monella tapaa kroonisesti sairas) paljon erilaista taidetta. Se on ollut ainoa tapa jolla olen voinut asioita ja monenlaista kroonistakipua käsitellä ja jollain tavalla sietää. Oon lopenkyllästynyt siihen, että sairastan nimenomaan naisen alapäähän liittyviä sairauksia. Niiden muakana tuleva jatkuva vähättely, epäily ja lokerointi on aivan saatanasta. Lukuisten negatiivisten kokemusten jälkeen oon helvetin katkera. Niitä kun olen saanut: lääkäreiltä (jopa asiaan erikoistuneilta), hoitajilta, muilta hoitoalan ihmisiltä, perheeltä, ystäviltä ja tietysti tuntemattomilta. Eli aivan kaikilta. Asiasta lukeminen myös äärimmäisen raskasta, koska kanssakärsiöiden kokemukset täysin samat.
Haluun tehdä selväksi, että vaikka mun osa elämässä on tämä ja oon nähnyt ja kokenut selkeesti sen miten naisia ja naistensairauksia vähätellään ja meitä kohdellaan asiaan liittyen kaltoin... tää ei ole mulle itselleni mitenkään jotain feministitaidetta. Ei liity mitenkään niihin aatteisiin, tai niiden edustamiseen. Olen hyvin surullinen siitä miten vielä nykypäivänäkin naisen pitää ektra kärsiä johonkin sen kehoon liittyvän sairauden takia ja kokea vähättelyä. En kuitenkaan ota kantaa muuhun. Maalaan pilluja, koska muhun koskee ja mulla on siihen liittyvä sairaus ja kaikki mitä siinä mukana tulee. En pohdi asiaa feminismin kautta, tai kannalta. En ilmaise mitään sellasta tällä ja mun poliittisetaatteet ei ylipäätään kuulu kellekkään, enkä aja mitään asiaa täällä mun blogissa. Käsittelen mun omaa suppeaa kokemusta ja elämää ja luon siitä jotain. En aijo asiaa enempää selitellä, taikka avata.
Myöskin kun piirrän, tai maalaan näitä mun pilluja, se ei ole mulle itselleni ikinä seksuaalista/eroottista, enkä ilmaise sitä puolta naisen värkistä. En ole kokenut tarpeelliseksi käsitellä, ilmaista, tai etsiä omaa seksuaalisuutta taiteen kautta. Olen päässyt ns helpolla niissä asioissa, enkä tarvitse niiden purkamiseen taidetta, tai halua luoda mitään mikä asiaa ilmaisisi. Kaikki nämä on mulle vaan raakaa tuskaa ja kärsimystä ja sen suodattamista ja ilmaisua.
Jokainen toki saa kokea ja tulkita mun töitä niinkuin itse haluaa ja miten tuntuu hyvältä. Jos saat jotain mun taiteesta, niin se riittänee. Kunhan kerroin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti